Hehkuvan Mielen tarina

Synnyin 90- ja 2000- luvun taitteessa. Olin perheeni esikois lapsi ja jo tuolloin minua on kuvattu herkäksi, kiltiksi ja vahvatahtoiseksi. Ulospäin olen vaikuttanut ujolta ja rauhalliselta lapselta.

Koulussa olen aina ollut 8 keskiarvon oppilas, tunnollinen ja visuaalisesti lahjakas. Minulla oli ystäviä ja läheisiä ihmisiä elämässäni. Ala-asteella jaksoin opiskella, vaikka perhe-elämän muutokset ja koulun vaatimustason nousu alkoivat kuormittaa pikku hiljaa.

Yläasteelle siirtyminen tuntui odotetulta. Mutta koulukiusaaminen ja usean itselleni tärkeän ihmisen kuoleman myötä jaksaminen alkoi pikku hiljaa hiipua. Koulukiusaaminen kesti 2 vuotta. Olisin saanut anteeksi pyynnöt kasvotusten, mutten halunnut - halusin kaiken vain olevan ohi.

Kävin vanhemmilta salaa koulukuraattorilla, koska he kokivat ettei omista tai perheen asioista olisi soveliasta puhua ulkopuoliselle. ONNEKSI mennin silti. Kuraattori auttoi minua käsittelemään kokemuksiani ja kannusti yläasteelta haluamaani ammattiin.

Ammattikoulu sujui hyvin ja valmistuin kiitettävin arvosanoin. Valitettavasti vuosia jatkuneen ponnistelun, suorittamisen ja stressin jälkeen uuvuin valmistuttuani ensimmäiseen ammattiini 18 vuotiaana.

Hakeuduin jälleen avunpiiriin, valitettavasti ilman tukea. Kävin myös täällä vanhemmiltani salaa, koska sain kuulla, että "Mielenterveys on uskonto" = sitä ei ole olemassa. Kävin terapiassa 1,5 vuotta. Käsittelin elämäni "pieniä traumoja", joita sain nuoresta iästäni huolimatta hyvin jäsenneltyä. Muistan edelleen terapeuttini todenneen; "Sinä olet sinnikäs", joka toimii edelleen voimalauseena elämässäni.

Samaan aikaan minut ohjattiin nepsy tutkimuksiin. Tutkimuksien jälkeen oli psykiatrin vastaanotto, josta muistan ainoastaan sanat "Sinulla on ADHD".

Kaikki nämä vuodet, kun luulin olevani tyhmä, muistamaton, saamaton ja riittämätön. Nyt tuntui, että kaikelle oli selitys. Tämä oli heittämällä yksi elämäni tärkeimmistä heureka hetkistä.

Aloitin toimintaterapian ja ADHD lääkityksen. Arki alkoi sujumaan. Löysin itselle sopivat tavat ja rutiinit. Tein PALJON itsetutkiskelua ja kirjoitin sekä piirsin ylös ajatuksiani. Käytin lääkitystä 2 vuotta enkä ole tarvinnut sitä sen jälkeen.

Jatkoin sinnikkäästi eteenpäin ja tänä päivänä kaikesta huolimatta olen opiskellut 3 ammattia ja opiskelen stressiterapeutiksi. Olen monta kokemusta rikkaampi ja viisaampi sekä ennen kaikkea onnellisempi.

Ajan saatossa olen oppinut löytämään hermostoni tasapainon ja sisäisen rauhan. Edelleen on hetkiä jolloin on kasvukipuja ja menneisyys kolkuttelee, mutta nuina hetkinä muistan sen, että olen sinnikäs.

Tämä oli tarinani siitä, kuinka pohjalta voi löytää tiensä takaisin valoon.

Tule sinäkin löytämään Hehkuva Mielesi - uudelleen.

Rakkaudella, Laura